Minna-Maarian tragedia on siinä, että hän oli set to fail: Jos hän olisikin onnistunut, hänestä ei olisi tullut Disneyn sankaria, vaan olisi alkanut ulina siitä, että "biologinen mies" on niin paljon voimakkaampi ja parempi kuin biologinen nainen. Laurel Hubbard, painonnostaja, aiheutti hirveän ulinan etukäteen Tokion Olympialaisissa. Hän kuitenkin teki minna-maariat ja katosi hiljaa pintajulkisuudesta. Ainoa tapa menestyä näissä peleissä on olla pelaamatta, ainakin toistaiseksi.
Keitä ovat nämä aidot transihmiset, mihin tässä artikkelissa viitataan? Tuntuu, että kuka tahansa voi esittää olevansa transihminen julkisuudessa, nimimerkin takaa. Kuka tahansa on myös ollut. Aikoinaan oli sellainen väitetty suomalainen transihminen netissä kuin Kira Triea. Amerikkalaisille osasin tuolloin kertoa, ettei Suomen väestörekisteristä löydy tuon nimistä henkilöä.
Väittäisin että suuri massa ei tule vähään aikaan havahtumaan sille tasolle jolle sen kuuluisi tulla huomioida miten pahaksi asiat voivat vielä mennä.
Ehkä tehokkain keino voisi olla se, että ne jotka ovat heränneet, niin he alkavat tehdä omia sankaritarinoitaan ja saada niiden taakse ihmisiä jotka voisivat innostua niistä ja tehdä omia sankaritarinoitaan.
Sekin alkaa olla minusta tänä päivänä sankarillista, että jos näkee jonkun epäkohdan niin puuttuu siihen tai kirjoittaa siitä omalla nimellään.
Ihmisiä pitäisi kannustaa siihen että he ovat tekijöitä jotka voivat kyllä kompastua tällä matkallaan, eivätkä olisi sitä katsomon harmaata massaa joka taputtaa kun sille annetaan käsky taputtaa.
On muistettava se, että yleensä valtamedian luoma sankari on vain harhautus jonka avulla ikävät asiat kuten rokotehaitat ja ylikuoleminen koitetaan saada katoamaan.
Lisäksi tänäpäivänä niin valtaapitävä ja valtamedian edustaja on lähes automaattisesti tarinan pahis, joka on myynyt sielunsa palkkashekistä ja joka tarvittaessa kiduttaa kissanpentuja jos työnantaja sanoo että niin pitää tehdä.
Joskus aikoinaan toimittajat olivat sankareita jotka rohkeasti paljastivat yhteiskunnan epäkohtia, nyt he ovat barrikaadin toisella puolella.
Jokaisen ihmisen pitäisi nähdä itsensä elokuvan sankarina: kuka pelastaa sinut jos sinä et tee sitä itse?
Bravo! Erittäin oivaltava ja moniulotteinen essee ajastamme, joka näyttäytyy sangen sekopäisenä meille todellisuuteen juurtuneille.
Kiitos vielä kerran stimuloivasta lukuhetkestä. Se että muutkin ihmiset näkevät tämän transkultin läpi antaa toivoa siitä, että massa alkaa hiljalleen heräilemään hypnoosistaan.
Minna-Maarian tragedia on siinä, että hän oli set to fail: Jos hän olisikin onnistunut, hänestä ei olisi tullut Disneyn sankaria, vaan olisi alkanut ulina siitä, että "biologinen mies" on niin paljon voimakkaampi ja parempi kuin biologinen nainen. Laurel Hubbard, painonnostaja, aiheutti hirveän ulinan etukäteen Tokion Olympialaisissa. Hän kuitenkin teki minna-maariat ja katosi hiljaa pintajulkisuudesta. Ainoa tapa menestyä näissä peleissä on olla pelaamatta, ainakin toistaiseksi.
Keitä ovat nämä aidot transihmiset, mihin tässä artikkelissa viitataan? Tuntuu, että kuka tahansa voi esittää olevansa transihminen julkisuudessa, nimimerkin takaa. Kuka tahansa on myös ollut. Aikoinaan oli sellainen väitetty suomalainen transihminen netissä kuin Kira Triea. Amerikkalaisille osasin tuolloin kertoa, ettei Suomen väestörekisteristä löydy tuon nimistä henkilöä.
Väittäisin että suuri massa ei tule vähään aikaan havahtumaan sille tasolle jolle sen kuuluisi tulla huomioida miten pahaksi asiat voivat vielä mennä.
Ehkä tehokkain keino voisi olla se, että ne jotka ovat heränneet, niin he alkavat tehdä omia sankaritarinoitaan ja saada niiden taakse ihmisiä jotka voisivat innostua niistä ja tehdä omia sankaritarinoitaan.
Sekin alkaa olla minusta tänä päivänä sankarillista, että jos näkee jonkun epäkohdan niin puuttuu siihen tai kirjoittaa siitä omalla nimellään.
Ihmisiä pitäisi kannustaa siihen että he ovat tekijöitä jotka voivat kyllä kompastua tällä matkallaan, eivätkä olisi sitä katsomon harmaata massaa joka taputtaa kun sille annetaan käsky taputtaa.
On muistettava se, että yleensä valtamedian luoma sankari on vain harhautus jonka avulla ikävät asiat kuten rokotehaitat ja ylikuoleminen koitetaan saada katoamaan.
Lisäksi tänäpäivänä niin valtaapitävä ja valtamedian edustaja on lähes automaattisesti tarinan pahis, joka on myynyt sielunsa palkkashekistä ja joka tarvittaessa kiduttaa kissanpentuja jos työnantaja sanoo että niin pitää tehdä.
Joskus aikoinaan toimittajat olivat sankareita jotka rohkeasti paljastivat yhteiskunnan epäkohtia, nyt he ovat barrikaadin toisella puolella.
Jokaisen ihmisen pitäisi nähdä itsensä elokuvan sankarina: kuka pelastaa sinut jos sinä et tee sitä itse?
Bravo! Erittäin oivaltava ja moniulotteinen essee ajastamme, joka näyttäytyy sangen sekopäisenä meille todellisuuteen juurtuneille.
Kiitos vielä kerran stimuloivasta lukuhetkestä. Se että muutkin ihmiset näkevät tämän transkultin läpi antaa toivoa siitä, että massa alkaa hiljalleen heräilemään hypnoosistaan.